keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

aivolakko, ja minä olen onnellinen

Tänään ymmärsin erään äärimmäisen tärkeän asian.
Sen jälkeen tunsin, että kaikki on helpompaa.
Se tapahtui niin äkkiä.
Oli pelkkä yksinäinen hetki bussipysäkillä.
Ja yhtäkkiä kaikki vain napsahti paikalleen.
Hymyilin, nostin pääni ylös ja tunsin jotain aivan uutta.
Ajattelin ettei mikään tule enää olemaan vaikeaa.

En vain enää muista mikä se asia oli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti