Eihän se ollut niin outoa alunperinkään
istua vierekkäin, pitää kädestä
eihän missään vaiheessa ollut
kiusallista nukkua kyljekkäin
varret toisiinsa kietoutuneina
miten luonnolliselta tuntuu
suudella
kuunnella hengitystä
olla vaiti, katsoa silmiin
kirjoittaa kirjeitä
heittää katseita
mutta hei, kuten jo sanoin
- odota vaan
on minulla paljon muutakin
sanottavaa sinulle
(kyllä minäkin palvon sinua)
perjantai 3. kesäkuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti