maanantai 25. heinäkuuta 2011

Taas tullu liikaa hengattuu näis välitiloissa
piikit lihoissa
puhdas tyhjyys hermostoissa
pitäis kai lopettaa tää jatkuva jahtaus
nii päättyis se paskamainen ahtaus
mulla on kädet täynnä rikkinäisiä kuoria
jotka ei voi mitenkään yhteen sopia
kuoret on aina kuoriks vaan jääny
ku en oo muutakaa elämässäni nähny
mun optimismi on lähinnä sitä
et oon oppinu kääntää selän

sisäisiltä
ongelmilta
sellaisilta
epäkohdilta
jotka ei millään pysy aloillaan
ja uusi päivä ja kierros alkaa
kun en käsitä pistosta mun rinnassa
en pysty paikallani istua
ja mist se alko, sitä en muista
enkä pyöräillessäkää pysty pidättelee itkua

ei ihme etten oo mitenkää syvällinen
ku mun sisäpuoleniki on itelleni niin mystinen
en enää tiiä mihin peilaisin itteeni
pitäiskö muka taas pyytää anteeksi
et esittäydyn väärällä nimellä
no, sit ei oo kyl helppoo kellää

mä oon kyl aika hyvä näyttelijä
vitun hyvä valehtija, väistämättä
oon kelaillu, et tekeeks sitä muutki
et valehtelee itellee, mitä ikin tapahtuuki
ne on oppinu muille näyttää kovaa
mut mä oon kai niin paskana etten vaa osaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti