voin jo paremmin.
Tänään isän kanssa katsoimme asuntoja
löysimme yhden varsin valloittavan
(aivan talon vieressä on yhteinen trampoliini
ystäviä ja kesäöitä varten, lupaattehan?)
aivan vieressä oli se bussien hautausmaa
muistot talvisotaepisodistamme
ja siitä harmaasta kotileikkipaikasta
Koska tällaisina hetkinä,
enkä voi painottaa tarpeeksi että MUUTENKIN,
minulle saa kernaasti soittaa
ja kysyä mitä kuuluu
kun minä niin kaipaan teitä ja ihmisiä ympärille
tiistai 11. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti