Voi minä en minä en minä en
tahtoisi
olla
näin
oli sen vuodenajan paino hartioiden päällä
ja selkää vasten
pitkin katuja humaliston rauhan eerikin
se oli leuto vastatuuli joka kulutti kaikki ajatukset
ja silti antoi niille tilaa lentää
enkä minä silti tahtonut kuin
cycle
cycle
cycle
pysähtyessäni jännityksen paino vastani pohjalla
sama pahoinvointi-vitun-olotila
se on ihan oikeasti niin,
että jotkut ihmissuhteet=
makeannälkä, himoitseminen, ei voi vastustaa
pakko kaikki mulle nyt heti
ja syö ja syö ja syö
ja syö päivästä toiseen ja kuudenteen
sitten ei ole kuin hetki
kun siihen vaan yksinkertaisesti
kyllästyy
ja työnnät likaiset sormesi kurkkuun
haluat sen vain ulos, eikö niin?
tahtoisi
olla
näin
oli sen vuodenajan paino hartioiden päällä
ja selkää vasten
pitkin katuja humaliston rauhan eerikin
se oli leuto vastatuuli joka kulutti kaikki ajatukset
ja silti antoi niille tilaa lentää
enkä minä silti tahtonut kuin
cycle
cycle
cycle
pysähtyessäni jännityksen paino vastani pohjalla
sama pahoinvointi-vitun-olotila
se on ihan oikeasti niin,
että jotkut ihmissuhteet=
makeannälkä, himoitseminen, ei voi vastustaa
pakko kaikki mulle nyt heti
ja syö ja syö ja syö
ja syö päivästä toiseen ja kuudenteen
sitten ei ole kuin hetki
kun siihen vaan yksinkertaisesti
kyllästyy
ja työnnät likaiset sormesi kurkkuun
haluat sen vain ulos, eikö niin?

Älä huoli, et oo ainoa. Et oo ainoa, joka ei saa hetken rauhaa. Ei rauhaa ruualta, himolta, siltä pakottavalta tunteelta, ettei koskaan saa tarpeeksi. Et oo yksin päivien kanssa, jollon joko syö tai sitten itkee ja syö. Et oo yksin. Meitä on muitakin jotka katsoo peiliin, eikä nää siellä mitä haluais, jotka haluais muutaa sen, mutta ei pysty. Ja sitten syö ja syö ja syö ja itkee vessan lattialla ja miettii mikä mussa on vikana kun ei pysty lopettamaan syömistä. Eikä pysty oksentamaan kaikkea ulos, aina jää muutama kalori, jotka näkyy näkyy heti ylimääräisenä vyötäröllä (todennäköisesti vain itselle, mutta yhtä pahalta se tuntuu vaikka muut ei sitä tajuais). Täällä on muitakin, jotka itkee ja syö, koska syömättä jättäminen tuntuis vielä pahemmalta. Toivottavasti sä jaksat taistella, niin ehkä meillä muillakin on toivoa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista<3 voi pieni
VastaaPoistaKiitos <3 ei nää ajatukset anna mulle rauhaa, mutta yritän.
VastaaPoista